Niin pääsen kotiin nukkumaan! Oi miten kiva onkaan vaipuu yövuoron jälkeen nirvanaan oman peiton alle. Kesä ja kesätyöt lähestyy loppuaan , joten on ehkä aika ruveta blogiakin pitämään useemmin. Paitsi eipä kukaan ole tullut kitisemään ja hyvä niin, tämähän on mua itteeni varten.
Kuten kuvasta näkyy, tänä kesänä on vietetty juhlia. Armas pikuveljeni pääsi ripiltä tuossa viime lauantaina, ja päätimme sitten ottaa samaan syssyyn perhepotretin kun oli niin paljon innokkaita sukulaasia kameroiden kanssa heilumassa. Huomioikaa ihmeessä nämä meidän ilmeet, ovat varsin hupaisat. Äitee oli ainoa joka osas kunnolla kattoa kameraan.
Juhlista olikin sitten mukava palata kotosalle, kun tiesi että lapsethan siellä ovat vastassa. Jorma on löytynäyt uuden unikaverin, kun mossesta tuli muuton jälkeen saunakissa. Mikä lie kovissa saunanlauteissa niin kivaa, että siellä pitää lähes asustaa?
Onneksi ehdin tänäkesänä edes päiväseltään vierailla Laviassa, joka on yksi lempipaikoistani tässä tylsähkössä suomessa. Vaikka kyseessä on erittäin pieni vajaan parin tuhannen asukkaan maalaiskunta, osaa se vaan joka kerta herättää suurta lämpöä nykyisessä kaupunkilaisminässäni. Maalta kotoisin ja maalle taitaa se sydän myös kuulua, kaikesta huolimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti