Voiko ihanemmin päivän enää alkaa..

Lalalai.... Aamupuuroa kissoille ja mulle. Töihin olis tää flikka kohtapuolin lähdössä, ehkä nyt on kuitenkin päivän kissakuvan julkaisun vuoro :D

Jorma kiittää ja kuittaa. Hietalahdessa ravi jatkuu..

Minä olen odottanut sinua kauan..

Ja viettänyt helluisen vapaapäivän kotona kissojen kera. Mummolassa tuli kylläkin käytyä. Omaa äitiä en kuitenkaan nähnyt kertaakaan. Näemme varmasti myöhemmin. Olen kyllästynyt ja turhaantunut. Pakko ois päästä jonnekkin muualle, mahdollisimman kauas. Tehdä jotain jännää ja hulvatonta, niinku silloin nuorempana. Miten silloin olinkin niin impulsiivinen?!

Onneksi pahin on ainakin koulun osalta ohi ja näyttäisin valmistuvan kunnialla, kelvollisin arvosanoin korkeakouluakin aatellen. Kentälle ois kyllä kiva jo päästä täyspäivääsesti, ois kunnolliset tulot eikä tarttis ihan kitkutella. Elämme odottavaisia aikoja...

Tämä blogin pitäminen on jälleen pinnalla. On huojentava kirjoittaa just siitä mikä eniten huvittaa. En odottanut minkään moisia lukijoita tähän, mutta kiva nähdä että tietyt ihmiset seuraavat ihan mielellään ykitoikkoista elämääni.

Oikeastaan elämäni on värikäs kuin sateenkaari, en vain tuo sitä julki.

Rakkainpani

Nothing

Tyhjä olo. Sanotaan että olen tärkeintä maailmassa, mutta silti en tunne mitään. Elän omassa maailmassani, omaa omaperäistä elämääni. Tärkeintä elämässäni, universumissani ovat kissat ja tietenkin työni sekä perheeni. En tiedä riittääkö minusta enää palaa minnekkään muualle..

Ja vielä vähän lisää kissoja...

Kollien kera kotona

Jorma kotiutui onnistuneesti tänne mun ja mossen matalaan majaan. Oikein sylikissa on. Sain entiseltä omistajalta mukaan vaikka mitä tavaraa, mikä oli tietenkin vaan positiivinen yllätys. Tanner tömäjää kun nää kaksi leikkivät :)

Naamakirjassa...

Kissoja vain..

Voiko ihanemmin enää aamu alkaa kuin mossen kuvaamisella... Keskiviikkona seuraamme liittyy vaasalainen jorma. Suklaanruskea kollipoika, saa nähdä kuinka tästä selvitään. Meinaan että saako ruveta tappelujälkiä ompelemaan. Hope not.

Olen tehnyt tästäkin blogista tylsän lifestyle helvetin, pahoittelen mutta empä juuri jaksa pohdiskella syntyjä syviä. Katsotaan sano lääkäri..

Ihanaa, suomi kohtaa (tappaa) tänään ranskan. Mikäs sen mukavampaa kuin käpertyä ekan näyttöpäivän jälkeen mossen kanssa sohvalle vahtaamaan mm-kiekkoa.

Kilinvitut

Aivan helvetin loistava päivä! Piti lähtee kesken kaiken töistä kun sain niin pahoja mahakouristuskohtauksia. Odotimpa sitten viisi tuntia että pääsen lääkärille.. Ja lääkäri vaan hieroo päätään ja mumisee kun hän ei nyt tiiä meistä laihdutusleikatuista. Voi ny helvetti ku ei voi sitte konsultoida ketään toista lääkäriä..täälä sitte kotona koitan jotenki sinnitellä ja katson mitä yö ja huomisaamu tuovat mulle tullessaan.

Ja asiasta moottorisahaan, miehet ovat edelleen perseestä. Mieleni ei tuosta kaiketi koskaan muutu, jopa tuo miepuolinen kattikin ottaa jo pannuun. Meni sitten pissimään tyynylleni!

Antakaa mun kaikki kestää. Onneks suomi sentään nipinnapin voitti saksan lätkässä. Mutta tuo nippanappakin jo ketuttaa.

Tänään olin myös elämäni tylsimmässä tilanteessa, ryhmähaastattelussa. Jessus, mielenkiinto taas huipussa. Nyt alkaa vihdoinkin näyttää siltä, että tieän mitä haluan ja tuo työpaikka ei käy laatuun.

You will see soon, i hope so.